Ambedkar Principles

Ambedkar Principles, Ambedkarin periaatteet, auttavat puuttumaan dalitien taloudelliseen ja sosiaaliseen eristämiseen. Kansainvälinen dalitien solidaarisuusverkosto IDSN suosittaa, että yritykset soveltaisivat näitä periaatteita liiketoiminnassaan.

Ambedkarin periaatteissa käytetään termiä ‘dalitit’. Sillä tarkoitetaan kastittomia, joita monissa Etelä-Aasian maissa kutsutaan myös koskettamattomiksi (Untouchable) tai ulkopuolelle määritellyiksi kasteiksi (Scheduled Castes). Tässä yhteydessä daliteihin luetaan myös alkuperäiskansat (Scheduled Tribes).

 

Ambedkarin periaatteet omaksuvien yritysten tulee:

1. Liittää kaikkiin työllistämistiedonantoihinsa viittaus siihen, että kastisyrjintä ei ole hyväksyttävää ja että yritykset sitoutuvat sen hävittämiseen.

2. Kehittää ja ottaa käyttöön suunnitelma dalitien positiivisesta syrjinnästä kiinnittäen erityistä huomiota dalit-naisiin. Tämänkaltaisen suunnitelman tulisi sisältää kaikkien työntekijöiden koulutusta kastisyrjinnän vastaiseen kamppailuun sekä erityisponnisteluja dalit-taustaisten ihmisten rekrytoimiseksi ja kouluttamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, jos dalitit ovat yrityksessä aliedustettuina suhteessa heidän osuuteensa paikallisesta väestöstä.

3. Varmistaa, että yritys ja sen alihankkijat noudattavat kaikkea kansallista lainsäädäntöä, erityisesti velkaorjuuteen, käsin tehtävään ulosteiden keräämiseen ja lapsityövoimaan liittyen; osoittaa erityistä huomiota kastisuhteiden merkitykselle tämänkaltaisten töiden legitimoinnissa tai peittelyssä; ja osallistua aktiivisesti olemassa olevien kastinvastaisten lakien toimeenpanemiseen.

4. Käyttää reiluja rekrytointi-, valinta- ja urakehitysprosesseja selkein, objektiivisin kriteerein ja taata, että sekä dalitit itse että muut kansalaisyhteiskunnan ryhmät pääsevät valvomaan näitä käytäntöjä.

5. Ottaa täyden vastuun työvoimastaan, sekä suoraan rekrytoiduista että aliurakoitsijoista, pyrkimällä löytämään ja korjaamaan kaikki kastisyrjinnän muodot työolosuhteissa, palkoissa, eduissa tai työturvallisuudessa.

6. Kehittää dalit-yhteisöistä tuleville työntekijöille ja mahdollisille rekrytoitaville kokonaisvaltaista koulutusta, mieluiten yhdessä muun henkilökunnan kanssa, tarjota kielitukea englantia osaamattomille uusille työntekijöille ja asettaa tavoitteeksi yhä useampien dalit-työntekijöiden rekrytoiminen.

7. Nimittää ylemmän tason johtaja toteuttamaan toimintaperiaatteen, jonka tarkoituksena on maksimoida monimuotoisen työvoiman edut ja taata, että toimintaperiaate, sen valvonta ja käytännöt toteutuvat.

8. Kehittää tehokkaita mekanismeja edistymisen valvontaan ja todentamiseen yksittäisen yrityksen tasolla sekä osallistua valvontaan koko sektorin ja valtion tasolla ja nimetä näihin mekanismeihin dalit-edustajia, myös dalit-naisia.

9. Julkaista vuosittain raportti edistymisestään Ambedkarin periaatteiden toteuttamisessa, liittää se mieluiten vuosiraporttiin ja vastata avoimesti organisaatioiden ja suuren yleisön esittämiin kysymyksiin toimintaperiaatteista ja käytännöistä dalitien asemaan liittyen.

10. Perustaa suojaava järjestelmä ilmiantajille, jotta syrjintää tai toimimattomia syrjinnänvastaisia  toimintaperiaatteita paljastavat ihmiset eivät joudu uhreiksi puolustaessaan dalitien ja muiden syrjittyjen ryhmien ihmisoikeuksia.

11. Nimittää hallituksen jäsen, jonka vastuulla on tämän toiminta-alueen valvonta.

12. Käyttää dalitien syrjinnän tarkistuslistaa kastiin perustuvan syrjinnän arvioimiseksi tunnistaakseen ja estääkseen dalitien syrjintää ja hyväksikäyttöä työpaikalla ja korjatakseen niihin liittyvät ongelmat. Intian osalta intialaiset yritykset ja alihankkijat voivat käyttää tarkistuslistaa osoitteessa https://hrca.humanrightsbusiness.org/.

Yhteisöön liittyviä kastisyrjintään puuttumisen periaatteita tukevien yritysten tulee:

13. Edellyttää, että kaikki yritystuki yhteisön kehittämisohjelmille ja muille hyväntekeväisyyshankkeille kastimaissa tai -alueilla käsittää dalitien osallistumisen sekä suunnitteluun että toimeenpanoon ja että he saavat yhtäläisen osuuden hyödyistä.

14. Maan vuokraamisen ja ostamisen yhteydessä varmistaa, että se tapahtuu maata käyttävien tieten ja vapaaehtoisella suostumuksella, että maata käyttävät ovat saaneet asianmukaisen korvauksen ja että maata ei ole anastettu sosiaalisesti eristetyiltä yhteisöiltä.

15. Pyrkiä aktiivisesti tekemään osan alihankkija- ja palvelusopimuksista paikallisten eristettyjen yhteisöjen liikeyritysten kanssa.

16. Välttää paikallisten resurssien käyttöä alueen yhteisöjen vahingoksi ja vaatia muita, sekä yrityksiä että paikallisia viranomaisia, tekemään samoin.

17. Pyrkiä välttämään sellaisia toimia, jotka pakottaisivat paikalliset yhteisöt ekologisesti tuhoisaan toimintaan tai väkivaltaiseen protestiin ja selvittämään paikallisten yhteisöjen mielipide hyvän yhteistyön takaamiseksi.

18. Rohkaista ja edesauttaa sosiaalisesti eristettyjen yhteisöjen, myös dalitien, osaomistusta yrityksessä tai sijoitus- ja kauppatoiminnassa.

19. Jos yritys on pankki tai rahoitusinstituutio, varmistaa, että painopistealojen lainat (Intiassa lainmukainen vaatimus) tähtäävät dalit-yhteisön ryhmien ja dalit-yrittäjien mahdollisimman laajaan tukemiseen.

20. Tukea sosiaalisesti eristettyjen yhteisöjen ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen koulutusprojekteja sekä valmennusta johtamis- ja hallintotehtäviin.

21. Edistää ja tukea dalit-yhteisöjen englanninopetusta sekä rohkaista valtion ja hallinnon viranomaisia tekemään samoin, koska englannintaito lisää huomattavasti eristettyjen ihmisten työllistymismahdollisuuksia.

Ambedkar Principles in english / IDSN

Kastisyrjintään puuttuminen yksityisellä sektorilla
Ohjeet kastisyrjintään puuttumiseksi sisältävät suosituksia sortavien käytäntöjen hävittämiseen syrjinnänvastaisella politiikalla ja positiivisella syrjinnällä, kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaisesti. Periaatteiden avulla kansalliset ja monikansalliset yritykset sekä ulkomaiset sijoittajat voivat osallistua kastisyrjinnän hävittämiseen Etelä-Aasian työmarkkinoilta.

Ambedkarin periaatteita kannattavien yritysten toivotaan yhä enemmän näkevän vaivaa niiden toimeenpanemiseksi ja raportoimaan edistymisestään säännöllisesti, mieluiten vuosittain, osana moniarvoisuuden tai yrityksen sosiaalisen vastuun raportointia sekä harkitsemaan osallistumista ulkopuoliseen tarkastukseen.

Palkkatyöhön ja työoikeuksiin liittyvät kastisyrjintään puuttumisen periaatteet
Palkkatyöhön ja työoikeuksiin liittyvien kastisyrjintään puuttumisen periaatteiden ottaminen käyttöön tarkoittaa sitä, että yrityksen toiminnan pohjana ovat kansainväliset syrjinnänvastaiset lait sekä poliittiset käytännöt ja asetukset. Samalla yritys toteuttaa kansainvälisten standardien sitoumukset. Näihin viitataan taustaosuudessa alla.

Yhteisöön liittyvät kastisyrjintään puuttumisen periaatteet
Yhteisöön liittyviä kastisyrjintään puuttumisen periaatteita tukevien yritysten tulee rohkaista ja edistää dalitien maan ja pääoman omistusta sekä laajentaa heidän mahdollisuuksiaan kehittää osaamistaan sosiaalisten ja taloudellisten oikeuksien suhteen. Periaatteiden tulisi toteutua kaikissa sosiaalisissa ja ympäristöselvityksissä ennen sijoituksia, alihankkijaketjua tai muita kauppasuhteita. ”Sosiaalisesti eristetyt yhteisöt” viittaa pääasiassa daliteihin, mutta tietyissä yhteyksissä sillä voidaan tarkoittaa myös heimoyhteisöjä, naisia ja uskonnollisia vähemmistöjä.

Tausta
Palkkatyöhön ja työoikeuksiin liittyvät kastisyrjintään puuttumisen periaatteet juontavat juurensa työoikeuksista, joita kansainvälinen yhteisö – yhtälailla hallitukset, ammattiliitot kuin työnantajien liitot – jo kannattaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimuksissa. Palkkatyöhön liittyvät periaatteet ovat näiden oikeuksien soveltamista käytäntöön Etelä-Aasian dalit-väestön hyväksi. Kastittomaksi syntyneitä syrjittyjä on pelkästään Intiassa noin 200 miljoonaa.

Valtioiden velvollisuuksia työoikeuksien toimeenpanemisessa täydentävät asiakirjat, jotka kehottavat yrityssektoria kantamaan vastuunsa vaikutuksestaan yhteiskuntaan, mukaan lukien ne, jotka se työllistää tai joiden työllistymiseen se vaikuttaa aliurakoitsijaketjun kautta. Yksi näistä dokumenteista on YK:n globaalisopimus, jonka periaate 6 vaatii yrityksiä pyrkimään syrjinnän hävittämiseen palkkatyössä ja ammatinharjoittamisessa.

YK:n liiketoiminnan ja ihmisoikeuksien erikoisedustaja on kehittänyt valtioille yhteisen työkalun ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja yrityksille ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi. Työkalu opastaa avun tarjoamiseen liiketoiminnan väärinkäytösten uhreille.

OECD:n Ohjeita monikansallisille yhtiöille tarjoaa jäsenmaiden yrityksille suosituksia liiketoimintakäyttäytymiseen. Yksi suosituksista kehottaa välttämään työntekijöiden syrjimistä rodun, ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, poliittisen mielipiteen, kansallisuuden tai sosiaalisen alkuperän perusteella. Näistä jälkimmäisin viittaa kastiin.

Myös kansallisella tasolla on yksityisille yrityksille luotu ohjaavia säännöksiä dalitien tasaveroiseksi rekrytoimiseksi ja kohteluksi työpaikalla sekä sen varmistamiseksi, että dalitien omistamat yritykset saavat reilun osuuden julkisista ostomääräyksistä.

Yhteisöön liittyvät kastisyrjintään puuttumisen periaatteet keskittyvät yritysten mahdollisiin kielteisiin ja myönteisiin vaikutuksiin dalit-yhteisöissä sekä yleisemmin laajemmissa paikallisissa tai alueellisissa yhteisöissä. Ne perustuvat kansainvälisiin standardeihin tai muihin laajalti tunnustettuihin käytäntöihin ihmisoikeuskentällä.

Ambedkarin periaatteet on luonut IDSN.

Share/Bookmark