Vaikuttaminen Suomessa

Dalitien solidaarisuusverkoston suositukset Suomen ja Nepalin yhteistyöneuvotteluihin 2013

Suositukset Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan strategiaan 2013

Lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon 23.4.2014 (PDF)

Suomalaisten järjestöjen kantoja YK:n yleiskokoukseen vuosituhattavoitteista ja post-2015 -kehitysohjelmasta (PDF)

 

Yleistä

Dalitien solidaarisuusverkosto vaikuttaa Suomen ja suomalaisten toimimiseksi kastisyrjintää vastaan. Vaikuttamisella on kolme kohdetta: Suomen valtionhallinto, kastimaissa toimivat yritykset sekä suomalaiset kansalaisjärjestöt kastimaissa. Vaikuttaminen tarkoittaa tapaamisia, kirjeenvaihtoa, lausuntojen antamista, tapahtumien järjestämistä sekä julkista kampanjointia.

Vaikuttaminen Suomen valtionhallintoon

Dalitien solidaarisuusverkosto pyrkii vaikuttamaan Suomen hallitukseen, eduskuntaan sekä ministeriöiden virkamiehiin, jotta Suomi kantaisi vastuunsa kastisyrjinnän poistamisessa. Tavoitteena on, että Suomi huomioi kastisyrjinnän ulko-, kehitys- ja kauppapolitiikassaan.

Suomen tulisi esimerkiksi

  • nostaa kastisyrjintä esiin vuoropuhelussaan kastimaiden kanssa sekä EU:ssa ja YK:ssa,
  • varmistaa, että yhteistyössä kastimaiden kanssa ei harjoiteta kastiin perustuvaa syrjintää. Kaikkien kansalaisten on yhtäläisesti hyödyttävä humanitaarisesta avusta, kehityksestä, tieteellisestä ja kulttuuriyhteistyöstä sekä kaupasta,
  • huolehtia, että Suomen rahoittama kehitystyö huomioi dalitit erityisenä haavoittuvimpiin kuuluvana ryhmänä,
  • vaatia suomalaisilta kastimaissa toimivilta yrityksiltä yhteiskuntavastuuta, jotta ne toimisivat kastijärjestelmän lakkauttamiseksi.

Vaikuttaminen yrityksiin

Dalitien solidaarisuusverkoston tavoitteena on, että kastimaissa toimivat yritykset sitoutuisivat kastisyrjinnän lakkauttamiseen ja huomioisivat kastisyrjinnän ihmisoikeusriskinä. Vastuullisesti toimivan yrityksen tulisi huolehtia, että sen liiketoiminnassa ja henkilöstöpolitiikassa ei ole kastittomiin kohdistuvaa syrjintää, kuten

  • lapsi- tai velkaorjatyövoiman käyttö,
  • työskentely vaarallisissa olosuhteissa erittäin pienellä palkalla,
  • syrjintä työhön ottamisessa: daliteja ei edes harkita vaativamman tason tehtäviin,
  • syrjintä työnantajan tarjoamissa palveluissa, kuten asumisessa, terveydenhuollossa ja koulutuksessa,
  • maan laiton anastaminen daliteilta.

Dalitien solidaarisuusverkosto suosittelee yritysten käyttöön seuraavia syrjintää ehkäiseviä työkaluja ja periaatteita:

The Dalit Discrimination Check -työkalu. Tämä tarkistuslista auttaa yrityksiä tunnistamaan ja ehkäisemään dalitien syrjintää liiketoiminnassaan kastimaissa.

The Ambedkar Principles. Nämä periaatteet on kehitetty ulkomaisia sijoittajia varten ehkäisemään kastisyrjintää kastimaissa.

ISO 2600 on sosiaalisen vastuun standardi, joka huomioi myös kastisyrjinnän.

Vaikuttaminen järjestöihin
Dalitien solidaarisuusverkosto käy vuoropuhelua kastimaissa toimivien suomalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta ne huomioisivat kastittomat toiminnassaan erityisenä haavoittuvana ryhmänä. Järjestöjen tulisi varmistaa, etteivät niiden hankkeet vahvista syrjiviä rakenteita ja että hankkeiden hyödyt jakautuvat myös kastittomille. Järjestöjen tulisi myös huolehtia, ettei niiden kastimaissa tapahtuvassa henkilöstöpolitiikassa ole kastisyrjintää.

—————————————————————————————————————-

 

Dalitien solidaarisuusverkoston suositukset Suomen ja Nepalin yhteistyöneuvotteluihin 2013

Kastijärjestelmä on kulttuurin ja uskonnon perinteestä nouseva sosiaalisen ja taloudellisen hallinnan muoto. Se jakaa ihmiset sosiaalisiin ryhmiin, kasteihin, joissa yhteiskunnallinen asema perustuu syntyperään ja on muuttumaton. Hierarkian huipulla olevilla on eniten oikeuksia ja vähiten velvollisuuksia, kun taas pohjalla oikeuksia ei ole lainkaan, mutta velvollisuuksia sitäkin enemmän. Kastijärjestelmän ulkopuolelle jäävät kastittomat eli dalitit ovat kaikista huonoimmassa asemassa. Heitä pidetään koskettamattomina; he ovat epäpuhtaita ja siksi saastuttavia. Heidät pakotetaan likaisimpiin ja vaarallisimpiin töihin, ja heitä syrjitään kaikilla elämän osa-alueilla.

Lainsäädännössä kastilaitos on lakkautettu ja kastisyrjintä kielletty jo vuosikymmeniä sitten. Syvään juurtuneet käytännöt estävät kuitenkin lakien täytäntöönpanon, ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet jäävät usein rankaisematta.

Nepalissa kastittomia on arviolta 4,5 miljoonaa eli 15-20 % koko väestöstä. Lähes puolet maan daliteista elää köyhyysrajan alapuolella. He eivät omista maata, ja heidän odotettu elinikänsä ja lukutaitoprosenttinsa on keskiarvoa alhaisempi. Nepalissa keskeisiä syrjintäkysymyksiä ovat velkaorjuus, pakkoprostituutio, poliittisen osallistumisen rajoitukset sekä dalit-naisten kohtaama kaksinkertainen syrjintä. Vaikka Nepal on viime vuosina edistynyt kastisyrjinnän vastaisessa taistelussa ja osoittanut sitoutuneensa kastittomien ihmisoikeuksien parantamiseen, lakien puutteellinen toimeenpano, oikeuslaitoksen heikkous ja rankaisemattomuuden kulttuuri mahdollistavat syrjinnän jatkumisen.

Suomen hallituksen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa (2012) kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvien, helposti syrjäytyvien ja syrjittyjen ihmisryhmien oikeuksiin ja tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin. Dalitit kuuluvat ehdottomasti kaikkein syrjityimpiin ihmisryhmiin Nepalissa. Ihmisoikeusperustaisena toimijana Suomen tulee toimia kastisyrjinnän poistamiseksi ja huomioida se osana Suomen ja Nepalin välisiä yhteistyöneuvotteluja. Suomen tulee

  • nostaa kastisyrjintä esiin vuoropuhelussaan Nepalin hallituksen kanssa ja vaatia syrjinnän kieltävien lakien parempaa toimeenpanoa ja syrjintään syyllistyneiden rankaisemista.
  • lisätä resursseja viranomaisten koulutukseen ja menettelytapojen kehittämiseen, jotta viranomaisilla olisi enemmän osaamista ihmisoikeusvelvoitteiden sekä heikoimmassa asemassa olevien, erityisesti dalitien, oikeuksien ja köyhyysvaikutusten toteutumisen seurantaan ja toimeenpanoon.
  • mainita dalitit Nepalin maaohjelmassa erityisenä haavoittuvana ryhmänä.
  • huomioida dalitit erityisesti maaohjelman koulutusta, politiikan osallistavuutta, taloudellista voimaantumista ja veden saatavuutta koskevien tavoitteiden mittareissa.

Dalitien solidaarisuusverkoston (DSNFi) puolesta Helsingissä 5.1.2013,

Mikko Malkavaara, puheenjohtaja

Lisätietoa:

  • DSNFI:n puheenjohtaja Mikko Malkavaara (mikko.malkavaara@dalit.fi /040-0874563) ja vaikuttamistyön vastaava Minna Havunen (minna.havunen@dalit.fi / 040-751 4211).
  • Kansainvälisen Dalitien solidaarisuusverkoston Nepal-sivusto: http://idsn.org/country-information/nepal/ .
  • DSNFi:n verkkosivut www.dalit.fi

—————————————————————————————————————-

 

Suositukset Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan strategiaan 2013

Kastiin perustuva syrjintä koskettaa globaalisti noin 260 miljoonaa ihmistä, joista valtaosa asuu Etelä-Aasiassa. Syrjintää kokevat erityisesti kastijärjestelmän ulkopuolelle jäävät kastittomat eli dalitit. Heitä pidetään epäpuhtaina ja siksi koskemattomina. Heidät pakotetaan likaisimpiin ja vaarallisimpiin töihin, ja heitä syrjitään kaikilla elämän osa-alueilla. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat dalit-naiset, jotka kärsivät syrjintää paitsi kastittomuutensa myös naiseutensa vuoksi. Lainsäädännössä kastilaitos on lakkautettu ja kastisyrjintä kielletty jo vuosikymmeniä sitten. Syvään juurtuneet käytännöt estävät kuitenkin lakien täytäntöönpanon, ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet jäävät usein rankaisematta ja syrjintä voi jatkua.

Kastisyrjintä rikkoo Ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäisen artiklan ajatusta siitä, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Lisäksi kastisyrjintään liittyy niin taloudellisten, sosiaalisten kuin poliittisten oikeuksien rikkomuksia.

Suomi on korostanut ihmisoikeuspolitiikassaan perinteisesti syrjittyjen ja kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia ja nostanut esiin naisten ja tyttöjen kokemaa monikertaista syrjintää. Lisäksi Suomi on korostanut taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Kastiin perustuva syrjintä liittyy läheisesti kaikkiin näihin Suomen painopisteisiin. Uudessa kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan strategiassaan Suomen tulisikin sitoutua toimimaan kastiin perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja mainita strategiassa kastittomat yhtenä kaikkein haavoittuvimmista ryhmistä. Ihmisoikeuspolitiikkansa osana

Suomen tulee

  • tukea YK:n kastisyrjinnän vastaisia periaatteita ja nostaa kastisyrjintää YK:n ja EU:n agendalle. Erityisesti kastisyrjintää tulee nostaa esiin kastimaiden UPR-käsittelyissä.
  • nostaa kastiin perustuva syrjintä esiin vuoropuhelussaan kastimaiden hallitusten kanssa ja vaatia syrjinnän kieltävien lakien parempaa toimeenpanoa ja syrjintään syyllistyneiden rankaisemista.
  • vaikuttaa Suomen tukemina kastimaissa toimiviin suomalaisyrityksiin (esim. FinnFund- ja Finnpartnership-rahoitus), jotta niiden liiketoiminnassa ei esiintyisi kastisyrjintää (rekrytointi, tasa-arvoiset etenemismahdollisuudet ja palkkaus, tasaveroiset sosiaalipalvelut).
  • tukea kansalaisyhteisyhteiskunnan toimijoita, jotka työskentelevät kastimaissa kastittomien oikeuksien puolesta.

Dalitien solidaarisuusverkoston (DSNFi) puolesta Helsingissä 26.4.2013,

Mikko Malkavaara, puheenjohtaja, (mikko.malkavaara@dalit.fi/puh.040-0874563)

Lisätietoa:
DSNFi:n vaikuttamistyön vastaava Minna Havunen (minna.havunen@dalit.fi / 040-751 4211),
DSNFi:n verkkosivut www.dalit.fi.

Dalitien solidaarisuusverkosto (DSNFi) on ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on kastisyrjinnän poistaminen. DSNFi kuuluu kansainväliseen dalitien solidaarisuusverkostoon, International Dalit Solidarity Networkiin (IDSN), joka toimii 12 maassa.

Share/Bookmark