Usein kysyttyä

Mikä kastijärjestelmä on ja mitä on kastisyrjintä?
Kastijärjestelmä on kulttuurin ja uskonnon perinteestä nouseva sosiaalisen ja taloudellisen hallinnan muoto. Se jakaa ihmiset sosiaalisiin luokkiin, kasteihin, joissa yhteiskunnallinen asema perustuu syntyperään ja on muuttumaton. Hierarkian huipulla olevilla on eniten oikeuksia ja vähiten velvollisuuksia, kun taas pohjalla oikeuksia ei ole lainkaan, mutta velvollisuuksia sitäkin enemmän. Järjestelmää ylläpitävät sosiaaliset ja taloudelliset rakenteet, joiden avulla rangaistaan ruodusta poikkeavia.

Kastijärjestelmän ulkopuolelle jääviä pidetään koskettamattomina. He ovat epäpuhtaita ja siksi saastuttavia. Heidät pakotetaan likaisimpiin ja vaarallisimpiin töihin. Pahimmillaan he avaavat tukkeutuneita viemäreitä käsin ja siivoavat kuivakäymälöiden ulosteita ilman palkkaa. Tällaiset ammatit korostavat entisestään heidän kantamaansa sosiaalista stigmaa.

Kulttuuriin sisäänrakennettu epätasa-arvoisuus johtaa köyhyyteen, koska alempiarvoisina pidetyt ihmisryhmät jäävät osattomiksi yhteiskunnallisesta tuesta eivätkä voi osallistua päätöksentekoon.

 

Esiintyykö kastipohjaista syrjintää vain hinduyhteisöissä?
Ei. Yhteiskunnan jakaminen kasteihin on globaali ilmiö eikä kuulu mihinkään yksittäiseen uskontoon tai uskomusjärjestelmään. Etelä-Aasiassa syrjintä juontaa juurensa hindujen kastijärjestelmään. Se luo hinduyhteiskunnan moraalisen, sosiaalisen ja lainsäädännöllisen perustan.

Dalitit ovat kastittomia, jotka jäävät perinteisen nelijakoisen kastijärjestelmän ulkopuolelle. Kastijärjestelmä ja siitä johtuva kastisyrjintä vaikuttavat hindulaisuuden lisäksi myös kristillisissä, buddhalaisissa, islamilaisissa ja sikhiläisissä yhteisöissä.

Kastijärjestelmiä esiintyy myös Aasian muissa osissa, Afrikassa, Lähi-Idässä, Tyynenmeren alueella sekä maailman kaikissa kolkissa maahanmuuton seurauksena. Japanissa vastaavanlainen luokittelu perustuu shintolaisiin uskomuksiin puhtaudesta ja epäpuhtaudesta (burakumin), ja joissakin afrikkalaisissa yhteisöissä järjestelmää perustellaan myyteillä.

Kastisyrjintä koskee arviolta 260 miljoonaa ihmistä maailmassa.  Ylivoimainen enemmistö heistä elää Etelä-Aasiassa.

 

Keitä ovat dalitit?
Sana dalit tarkoittaa poljettua kansaa. Intian koskettamattomat ovat valinneet sen nimityksekseen osoittaakseen sortajilleen voimansa ja vastalauseensa. Muut kastimaat ovat seuranneet perässä, ja nyt dalit-termiä käytetään laajalti Etelä-Aasiassa.

Vastaavilla yhteisöillä Afrikassa ja muualla on omat nimityksensä.

 

Mitä tarkoittavat hankalat käsitteet scheduled castes ja scheduled tribes?
Ja keitä ovat harijanit?

Scheduled castes on virallinen termi, joka esiintyy Intian ja Pakistanin perustuslaissa ja tarkoittaa kastijärjestelmän ulkopuolelle jääviä ihmisryhmiä. Scheduled tribes taas viittaa Intian alkuperäisheimoihin eli adivasi-yhteisöihin. Heitä ei kohdella koskettamattomina, mutta hekin kärsivät köyhyydestä ja syrjinnästä.

Mahatma Gandhi käytti daliteista nimitystä harijan – Jumalan lapset. Se on myös sukua sanalle hari, jota käytetään majoja rakentavista daliteista Pakistanissa. Dalitit pitävät harijania kuitenkin alentavana nimityksenä, koska se viittaa temppeliprostituution hedelmiin.

 

Kuinka tuhansia vuosia jatkuneesta kastisyrjinnästä voidaan päästä eroon? Eikö se kuulu kulttuuriin? Ja miksi kansainvälisen yhteisön pitäisi välittää kastisyrjinnästä – eikö se ole valtion sisäinen ongelma?
Yhteiskunnan jakaminen kasteihin ja siitä seuraava kastisyrjintä on yleinen ilmiö useissa kulttuureissa ympäri maailmaa. Koska kastisyrjintään kuuluu kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kieltämiä toimintamalleja, kuten koskettamattomuus, valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisiaan tällaisilta rikkomuksilta, rangaista niiden tekijöitä ja taata, että niitä ei ilmene sen hallintoalueella.

Kastisyrjinnän poistaminen on mahdollista ja tarpeellista, mutta se vaatii toimintaa monella tasolla. Erityisen tärkeitä ovat lainsäädäntö, lakien toimeenpano ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen.

Kastisyrjintä ei ole valtion sisäinen ongelma. Kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus toimia yhden aikamme suurimman ja unohdetuimman globaalin ihmisoikeusongelman ratkaisemiseksi, koska se loukkaa universaaleja periaatteita ihmisarvosta ja vapaudesta.

 

Kuka on Ambedkar ja mitä tarkoittaa Jai Bhim?
Bhimrao Ramji Ambedkar (1891–1956) oli intialainen poliittinen johtaja ja Intian perustuslain luoja. Dalit-yhteisöön syntynyt Ambedkar taisteli koko ikänsä kastijärjestelmää vastaan. Hän kääntyi buddhalaiseksi protestina hindulaisuudelle. Ambedkar on dalitien tärkein esikuva, ja hänen syntymäpäiväänsä 14.4. juhlitaan vuosittain Ambedkarin päivänä.

Jai Bhim tarkoittaa voittoa Ambedkarille. Kastisyrjinnän vastustajat käyttävät sitä tervehdyksenä.

 

Onko kastisyrjintä rasismia?
YK tunnustaa kastisyrjinnän rotusyrjinnän nykyaikaiseksi muodoksi, mutta se ei kuitenkaan ole sama asia kuin rasismi. YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjintä tarkoittaa:

”kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”

YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD) täsmensi, että periytyvät rakenteelliset sosiaaliset statukset, kuten kasti ja muut vastaavat järjestelmät, jotka mitätöivät tai rajoittavat tasapuolisia ihmisoikeuksia, kuuluvat syntyperään perustuvaan syrjintään ja ovat näin YK:n määritelmän mukaan rotusyrjintää.

 

Onko kastisyrjinnän vastainen taistelu hindulaisuuden tai uskonnon vastustamista?
Kastisyrjinnän vastainen taistelu on taistelua ihmisoikeuksista.

Vaikka Etelä-Aasian kastijärjestelmät liittyivät alun perin hindulaisuuteen, nykyään ne ovat syvään juurtunut kulttuurinen ilmiö, joka ilmenee eri tavoin monissa eri uskonnollisissa yhteisöissä, hindulaisuuden lisäksi myös buddhalaisuudessa, sikhiläisyydessä, islamissa ja kristinuskossa. Hindulaisuutta itsessään ei siis ole tarpeen vastustaa, vain ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa.

Ambedkarin sanoin:

“Emme taistele rikkauden tai vallan tähden. Taistelemme vapaudesta. Taistelemme ihmisen persoonallisuuden palauttamisen puolesta.”

 

Mitä ovat vähemmistöjä tukeva toiminta ja erityistoimenpiteet?
Syrjittyjä vähemmistöjä pyritään auttamaan osaksi yhteiskuntaa erilaisin tukitoimin. Hallituselimissä, yliopistoissa ja julkisen sektorin työpaikoissa on dalit-kiintiöitä, jotka mahdollistavat yhteiskunnallisen aseman myös koskettamattomille. Erityisesti tasa-arvon puolustaminen on tarpeen terveydenhoidossa ja koulutuksessa. Kiintiöihin perustuva tuki on tarjolla kuitenkin vain hindulaisille, sikheille ja buddhalaisille.

Share/Bookmark